Sähköurakoitsija koulii opiskelijoista ammattilaisia

EVH-Elektrotekniikalla on ympäri vuoden töissä opiskelijoita, joista pätevimmät jäävät taloon pysyvästi. Järjestelyn ansiosta yritys ei pode pulaa hyvistä osaajista.

EVH-Elektrotekniikka Oy tekee katuinfraan ja kiinteistöihin liittyvää sähköurakointia Turun seudulla ja työllistää 11 työntekijää. Julkisessa keskustelussa usein esille nouseva osaajapula ei kosketa tätä yritystä, sanoo yrittäjä ja toimitusjohtaja Teemu Koskinen.

”Meillä on ehkä hieman toinen lähestymistapa kuin monessa muussa yrityksessä. Meillä on ympäri vuoden töissä koko ajan opiskelijoita, joista pätevimmät ja ahkerimmat jäävät töihin pysyvästi”, Koskinen sanoo.

”En halua valmiita ammattilaisia, vaan haluan kouluttaa itse työntekijämme”, hän jatkaa.

Opiskelijoiden suosiminen on Koskisen mukaan tietoinen valinta, sillä hän haluaa antaa mahdollisuuden näyttää nuorille kyntensä käytännön töissä.

”Tein pari vuotta sitten tällaisen linjapäätöksen. Jo ensimmäiset kaverit olivat niin osaavia ja mukavia, että innostuimme jatkamaan. Moni työssäoppimisjakson suorittanut opiskelija on ollut meillä sen jälkeenkin töissä esimerkiksi kesällä.”

Epäselvyyttä vaadittavista näytöistä

Viime kesänä EVH-Elektrotekniikassa kokeiltiin kesäoppisopimusta, jossa oli mukana peräti kuusi yrityksen seitsemästä kesätyöntekijästä.

”Kieltämättä homma ryöpsähti vähän käsistä, mutta se kannatti. Kaverit tekivät hommansa hienosti. Ja me pidimme huolen siitä, että he pääsevät tekemään sellaisia työtehtäviä, joita he voivat hyödyntää tutkinnostaan.”

Kesäoppisopimuksen suurimpana haasteena Koskinen piti näyttöjä, joilla opiskelijan oli osoitettava oppineensa vaaditut taidot esimerkiksi jonkin sähköasennuksen tekemisessä. Tässä asiassa yritys ei saanut oppilaitokselta riittävää ohjeistusta.

”Katsoimme kuitenkin opiskelijoiden kanssa sellaisia tehtäviä, että niitä pystyisi hyödyntämään opinnoissa. He dokumentoivat ja valokuvasivat tekemiään töitä. Myöhemmin kuulin, että ne hyväksyttiin näytöiksi.”

Kesäpesti jatkuu oppisopimuksella

Pari viikkoa kesätyöntekijöiden lähdön jälkeen Koskisen puhelin soi. Sähköasentajaksi Turun ammatti-instituutissa opiskeleva Sami Juutilainen soitti ja kysyi mahdollisuutta jatkaa kesäpestin jälkeen yrityksessä oppisopimuksella.

”Oppilaitoksessa oli puhetta, että opintojen kolmannen ja viimeisen vuoden voisi suorittaa myös käytännön töissä. Päätin ehdottaa oppisopimuksen tekemistä ennestään tutun yrityksen kanssa”, Juutilainen kertoo.

Hän kävi Koskisen kanssa läpi henkilökohtaisen opetussuunnitelmansa. Siihen merkittiin asiat, jotka olisi mahdollista suorittaa työssä tehtävillä näytöillä.

”Tavoitteena olisi saada maaliskuun loppuun mennessä opinnot loppuun. Ehkä jopa aiemminkin, jos saan tehtyä kaikki tutkinnon edellyttämät asiat ennen sitä”, Juutilainen suunnittelee.

Hän kertoo, että mahdollisuutta hakeutua oppisopimukseen tarjottiin kaikille samalla luokalla opiskeleville. Hänen lisäkseen vain yksi opiskelukaveri innostui asiasta.

”En osaa sanoa, miksi oppisopimus ei kiinnosta. Ainakin minulle käytännön työelämä on koulun penkkiä paljon parempi oppimisympäristö. Sitä paitsi tästä saa vielä palkkaakin”, Juutilainen perustelee.

Yrittäjä toivoo koululta aktiivisuutta

Teemu Koskinen valittelee, että monen yrityksen mielestä opiskelijoista on enemmän vaivaa kuin hyötyä, kun heitä joudutaan opastamaan työtehtävissä.

”Itse olen vierastanut tällaista ajatusta jo pidemmän aikaa.”

Koskisen mielestä yritysten ja oppilaitosten työnjaon tulisi olla kuitenkin nykyistä selkeämpi.

”Meidän pitäisi puhaltaa enemmän samaan hiileen. Jos oppilaitosten määrärahoja leikataan, niin on ihan oikein siirtää koulutusta yrityksiin, jotka ovat halukkaita kouluttamaan opiskelijoita.”

Toisaalta hän toivoo kouluilta nykyistä aktiivisempaa otetta työelämässä olevien opiskelijoiden ohjaamisessa ja oppimisen seurannassa.

”Koululta on tultava selkeät raamit, mitä tutkintoa suorittavalta nuorelta edellytetään.

Esimerkiksi oppisopimuksessa voitaisiin pitää vaikkapa kerran kuukaudessa palaveri, jossa käydään läpi suoritetut asiat. Oppilaitos ei voi sysätä tässä kaikkea vastuuta yrityksen niskaan.”

Koskinen korostaa myös työnantajan vastuuta. Yrityksen on sitouduttava siihen, että oppisopimukseen tuleville järjestetään mielekkäitä ja ammattiin valmistavia töitä.

”Esimerkiksi meillä ei silloin pestä autoja tai siivota hallia, vaan opiskelijan on päästävä sähkötöihin osaamisensa mukaan.”